D-poikien pelit jatkuivat viime lauantaina Uudenkaarlepyyn Tähtihallissa pelatussa turnauksessa. Jalas kohtasi Jeppis FBC:n sekä HiPa mustan.
Jeppis FBC – Jalas 4-7 (0-3, 3-2, 1-2)
Aamulla sateisessa kelissä bussin nokka osoitti kohti Uusikaarlepyytä ja kyydissä oli hyväntuulinen ja reipas sakki. Matkan aikana kirjottajasta oli mukava seurata poikien tiivistä yhteishenkeä. Pojat elävät toistensa mukana niin onnistumisissa, kuin haasteissakin. Kauden aikana on nähty, että jos joku on ollut poissa peleistä syystä tai toisesta, se koskettaa koko joukkuetta, oli kyse esim. sairastumisesta, jalkavaivoista tai muusta estymisestä, niin se harmittaa koko joukkuetta. Tälle pelireissulle mukaan ei päässyt maalivahti Veeti ja pakki Niklas. Veetille oli tarvetta maalin edessä toisaalla ja Niklas taisteli pöpön kourissa. Maalivahdiksi mukaan lähti nuorempien joukkueesta, rohkea ja taitava Severiina. Matkan aikana pojat hakivat hyvää pelivirettä mm. laulamalla hämähämähäkkiä ja kuuntelemalla musiikkia, joka oli myös kannustusjoukkojen mieleen :)
Ensimmäinen erä alkoikin hyvin vauhdikkaasti. Molemmat joukkueet pelasivat aktiivisesti ja hamusivat pelin ekaa maalia. Jalaksen pojilla oli ehkä pikkuisen enemmän pallo hallussa, vaikka pallo näyttikin pomppivan jotenkin erilailla kuin aikaisemmissa peleissä. Jalas kuitenkin otti erän maalikuninkuuden tehden erän aikana kolmen maalin johtoaseman. Maalit syntyivät hienojen syöttelykuvioiden, nopeiden nousujen ja räväköiden vetojen kautta. Maalit olivat koko joukkueen yhteistyön tulosta. Maalien viimeistelyistä vastasivat Akseli, Eemeli ja Miika. Syöttöpisteet ropisivat Juholle, Severille ja Santerille.
Toinen erä alkoi pikkuisen haparoivemmin kuin ensimmäinen erä. Pallo ei tahtonut nytkään tarttua mailaan ja pomppi miten sattui tai hyvässä vauhdissa jäi pelaajan taakse. Kannustusjoukko pohtikin, että oliko hallin pelialusta jotenkin erilainen mihin meidän pojat olivat tottuneet.
Erän alkuun Jeppis pääsee kaventamaan. Jalaslaisilla esiintyi pientä hermostuneisuutta jäähyn veroisesti ja Jeppis pääsee kaventamaan jo toistamiseen ylivoimalla. Jalaksen pojat ottivat pelin haltuun rauhoittamalla tilanteen. Jalas haki aktiivisesti syöttelykuviot kuntoon ja kilauttelivat maalin ylärimoja useaan otteeseen. Erän puolen välin tienoilla molemmat joukkueet onnistuvat maalinteossa. 3-4 tilanteessa Jeppikselle 5 min jäähy. Ylivoimapeliä Jalas pyöritti hyökkääjäpainoitteisella kentällä. Pari minuuttia Jalaksen pojat ehtivät hakea lisämaaleja, ennen kuin sattuu pieni rike ja tuomari viheltää Jalaksellekin jäähyn. Kannattajien silmiin tilanne näytti ihan normi pelitilanteelta, mutta eipä auttanut alkaa huutelemaan ettei jäähyä paukautettu katsomoonkin. Jäähy antoi kuitenkin vain lisäpontta Jalaksen pojille ja erän loppuun jäähyltä tullut Eemeli paukautti sisuuntuneena vielä maalin, vieden tilanteeksi 3-5. Erän maalit kirjattiin Vilholle ja Eemelille, Akselin ja Mikon syötöistä.
Kolmanteen erään tahtikapuluiden puikoissa ollut Joonas oli aivan selvästi tsempannut pojat ns uuteen nousuun takkuisen toisen erän jälkeen. Heti erän alkuun oli tehokasta liikettä koko joukkueelta ja hyvä tatsi pelinkulkuun. Pojat pelasivatkin tyylilleen uskollisesti hyvin varmasti ja kannustaen toinen toistaan koko joukkueella. Jalas teki erän aikana pari maalia, vastustajan onnistuessa kerran. Maalit syntyivät jälleen koko joukkueen yhteistyöllä. Maalipistepörssiä kartuttivat Severi ja Tuukka. Syöttöpisteet ropisivat tuplana Miikalle.
Vielä muutama huomio pelin kulusta: Severiina venyi varmoin ottein upeisiin torjuntoihin, eikä vastustajan saama vaparikaan saanut Severiinan pokkaa pettämään. Severiina pokkasikin ansaitusti pelin Tsemppipalkinnon. Pojille iso peukku ja papukaija merkki hienosta Severiinan kohtelusta. Kannattajien keskuudessa heräsi pikkuisen keskustelua pelin aikana nähdystä alivoimapelaamisesta. Keskustelussa todettiin, ettei alivoima tilanteessa yhdenkään puolustajan pitäisi lähteä hyökkäämään vaan keskittyä sataprosenttisesti puolustuspeliin ja olemaan maalivahdin tukena ja turvana. Maalivahtia ei saisi jättää yksin. Lopuksi on todettava, että poikien ja valmentajan välinen suhde on hioontunut vuosien varrella siihen pisteeseen, että Joonaksen katsekin riittää, niin kentällä alkaa tapahtua asioita oikeaan suuntaan. Joonaksen ei tarvitse huudella turhia, treeneissä tehdyn tulos näkyy peleissä. Ihailtavaa on myöskin se kuinka pojat pelaavat loppuun asti eivätkä anna periksi vaikka tilanne näyttäisi jo pikkuisen hankalan haasteelliselta. Pelin haparoivat hetket saattoivat johtua kuuleman mukaan myös poikien uusista harjoitteista, jotka saattoivat hetkeksi sekoittaa poikien ajatusta, että mitä kuviota nyt pelattiin, mutta hyvin pojat pääsisivät takaisin ruotuun pikkuhämmennyksen jälkeen.
HiPa musta - Jalas 0-15 (0-12, 0-3)
Oletusarvona päivän peleistä haastavampi kun vastassa oli sarjakakkonen, Hipa Musta. Hipa pelaa vajaalla kahdella kentällisellä ja aloituskokoonpanossa on heti kolme tyttöä. Meidän pojat varmasti muistaa kuinka Vaasan tytöt laittoi kampoihin muutama viikko sitten, vaikka pelin piti olla läpihuutojuttu. Peli alkaa vauhdikkaasti Jalaksen poikien pyörityksessä ja ensimmäisestä hyökkäyksestä Tatun syöttö Vilholle ja Vilhon tarkka näppäisy maalivahdin selän taakse. Näin peli pääsee vauhtiin. Ensimmäisellä minuutilla maalin makuun pääsee myös maalinjanoinen Aksu, syöttöpiste Santulle. Peli on täysin Jalaksen hallinnassa ja Hipan pojat ja tytöt vain juoksee perässä. Seuraavan kerran puolen minuutin päästä edellisestä maalista Vilho ajelee yksin koko kentän läpi ja tuuletetaan jo kolmatta maalia. Ja heti perään Sepen syötöstä Tuukka iskee tilanteeksi 4-0. Tilanne vähän rauhoittuu ja vastustajakin pääsee jonkun kerran kokeilemaan onko meidän nuori maalivahti Severiina hereillä, mutta Severiina nappaa tarkasti pallot haltuun. Peli palaa Jalaksen hallintaan. Aamun jännitykset Veetin ja Niken poissaolosta alkaa olla tipotiessään. Tuomarin käsimerkeistä katsomo tulkitsi että maalintekohommia härittiin ja tästä meille rankkari, jonka Tuukka kylmän viileesti hoitelee verkkoihin. Tämän jälkeen sai katsomokin hengähtää ja maalien kirjaaminen alkoi olla kirjurille liian työlästä. Ensimmäinen erä päättyi 0-12, maalin makuun pääsivät vielä Santeri (Miika), Mikko (Juho), Eemeli (Mikko), Tuukka (Seppe), Vilho, Eemeli ja Vilho (Tatu).
Toista erää ehdittiin pelata jopa 5 minuuttia ilman tapahtumia, pallokin pyörii tasaisemmin molemmilla joukkueilla ja Severiinakin pääsee torjumishommiin. Vihdoin Seppe pääsee kovalla juoksuvauhdillaan ohittamaan vastustajan pakit ja näin maalijuhlat jatkuvat. Erän toinen maali on meidän puolustajien Viljamin ja Miikan yhteistyötä, Viljami syöttää ja Miika laukoo niin kaukaa ja kovaa, että onneksi Vilho juuri ehtii väistää pallon kulkureitiltä. Viimeisestä 15-0 maalista vastaa Mikko, syötön näpäyttää Juho. Tämän jälkeen Joonas näyttää että eiköhän tämä oo tässä ja peli päätetään ajassa 23.58. Pelistä palkittiin koko päivän hienosti pakin tonttinsa hoitanut Eelis. Eipä oo ennen moista maali-ilottelua nähty. Eiköhän ens vuonna mennä siihen ylempään jatkosarjaan, tuumi katsomo?!
